Tämä on
sekahedelmäsoppa, keittiön pöydän tilpehöörikori, työhuoneen kirjahylly. Sekaisin kaikkea minulle tärkeää: Syväluotausta ja ultimate-hömppää, joukossa lisäksi askartelu- ja käsityöharrastusta, kodin asioita, löytöjä ja kirjoja. Ja sen tietyn kuun aikaan ketuttaa niin penteleesti!

P.S. Parhaat keskustelut käydään kommenttilaatikossa...
________________________________________________________________________

keskiviikko, 14. joulukuuta 2011

Tonttukirjeitä vanhemmille

       
Viime päivinä Tonttu Joulunen on tuonut pojille torttujen leivontaa, jouluisen DVD:n etsintää ja joulukirjeitä. Isiä muistettiin huomautuksella kiinnittää Poikien huoneen seinälle hyllykkö, joka on venynyt ja vanunut lautakasana kodinhoitohuoneen tasolla puolisen vuotta. Siitäkös Isi riemastui - viikon lähes ainoan vapaailtansa kunniaksi! Hymyilimme toisillemme kiristeltyjen hampaiden välistä Poikien touhottaessa sen päiväisen joulukirjeen vuoksi. Katsoin velvollisuudekseni rangaista myös itseäni. Ikuisuusprojektini ei nimittäin ole edennyt juurikaan viimeisen puolentoista vuoden aikana. Siispä jälleen itseä niskasta kiinni ja raivaukseen. Nyt alkaa jo näyttää mukavammalta. Pientä jouluista fine-tuningia vielä ikkunaan, niin se on siinä! Ikkunanlaudan vielä haluaisin, mutta se tulee ehkä viiden vuoden kuluttua. 




Kuuleeko Houston? Meillä on vielä eräs pieni ongelma...


Nimittäin Rojun siirtyminen pöydältä lattialle, johon se ei totuuden nimessä voi jäädä seuraavaksi vuodeksi.  Tänään maltamme kuitenkin hiljentyä joulukorttitalkoiden parissa, jottei jäisi viime tippaan. Siihen tarvitaan PALJON glögiä! 


14 vastakaikua:

  1. Mukavaa joulukorttitalkoo iltaa:)

    VastaaPoista
  2. Musta sulla on oivaa maskuliinista otetta hommaan. Mieheni ratkaisee siivousasiat juuri noin: tekemällä yhden eristetyn tehtävän ja viisveisaamalla muusta kaaoksesta :)

    VastaaPoista
  3. hihii tuo kuvan rajaaminen on kyllä hyvä keksintö, meillä toimii aina,
    kippis glögillä;-))m

    VastaaPoista
  4. Voi muru, miten luova ja nerokas ratkaisu. Yleensä kannan paperit vielä mieluummin miehen työhuoneeseen. Ihanaa joulukorttiaskartelua sinne!

    VastaaPoista
  5. Onpa teillä hirmurohkea tonttu, kun tuommoisia kirjeitä kirjoittelee! *valtaisaa respectiä* :))

    Minä päätin ratkaista tämän vuoden joulukortit kohtuullistamalla ja leppoistamalla... Alhaista, ja rima oli todella matala, mutta ensi vuonna sitten taas, kyllä mä varmasti selviän hengissä tästä yhdestä joulusta ilman joulukorttien askartelua. Ehkä.

    VastaaPoista
  6. Maaret: Kiitos! Puh. Homma suoritettu. Check.

    Rva Kepponen: Ensin yritin sivistyneesti laittaa paikalleen aina yhden paperin kerrallaan ja totesin, että pöytä on siisti näin aikaisintaan vuoden päästä. Sitten vetäisin kaikki kerralla lattialle ja pesin pöydän ja ikkunan (jihaa!). Nyt ihmettelen kasoja lattialla. Ja blogikuvina kannattaa aina julkaista sellaisia lähelle zoomattuja otoksia. M.O.T.

    Mervi: Mä yritän aika ajoin osoittaa, miten vääristyneitä blogeissa pyörivät kuvat ovatkaan. Tosin voihan se olla, ettei kellään muulla ole sotkuista paitsi meillä. Kippis!

    Fredrika: Voi kun mullakin olisi oma työhuone ja miehellä omansa. Tosin tuo on 80% mun tavaraa kaikki, joten miestäkään ei voi tasapuolisuuden nimessä syyttää. Ajattelin loogisesti, että tavara järjestyy paikoilleen paremmin lattialta kuin pöydältä.

    Haltiakummi:
    Joo, meidän tonttu ehdotti pojillekin kahtena peräkkäisenä päivänä myös oman huoneensa siivoamista, kun ekana päivänä ei tapahtunut mitään. Kertoi käyneensä yöllä katsomassa.
    Niistä poikien huoneen hyllyköistä (toinen siis vasta seinällä, mutta toinenkin jo koottu) tuli kylä hienot, niin että sen lautakasan pöllyyttäminen kannatti. Jopa Miehen mielestä.

    Kuule kohtuullista ihan rauhassa. Salli se itsellesi! Mäkin meinasin kohtuullistaa ihan vahingossa, kun rupesin eilen illalla etsimään osoitekirjaa. Meinasi jäädä kadoksiin ikuisiksi ajoiksi, koska oli sullottu sellaiseen roskapussilta näyttävään muovipussiin. Olisin sitten vaan ottanut tyynesti glögiä, ihaillut korttejani ja lähettänyt ihmisille tekstiviestin...

    VastaaPoista
  7. Minä sähköpostittelen joulukortit.. Kun uhkaavat lopettaa paikkakunnan postinkin.

    VastaaPoista
  8. Hihii =D kyllä näyttää tuo pöydän siivous hyvältä kun katsoo läheltä. Ihan tuota samaa tekniikkaa käytetään muuallakin.

    Mutta kortit pitää saada hoidettua ennen eräpäivää. 24.12. jälkeenhän taitaa useammalla olla lomaakin ja sitten ehtii siivoilla mitä on mahtanut lattialle tai muualle jäädä vähän olemaan. Siis jos tekee mieli siivoilla. Kannattaa harkita sitäkin =)

    VastaaPoista
  9. Rosa G: Postien lopettaminen on törkeyden huippu. Minusta oma posti kuuluu kansalaisten perustuslaillisiin oikeuksiin.

    Birgitta: Mä olen korviani myöten kyllästynyt median tarjoamaan epätodellisuuteen, joten aina silloin tällöin postailen tänne realismia. Tällä kerralla(kaan) ei tosiaan siivonnut joulun takia vaan siksi, että mahtuisin kirjoituspöydälle tekemään yhtä projektia, joka tarvitsee tilaa. Valitettavasti kyse ei ole mistään kivasta harrastusjutusta vaan työasiasta, joka imee osan vapaa-aikaani ja on tunkeutunut kodin seinien sisäpuolelle.

    VastaaPoista
  10. Kun luin jutun alun ja näin kaksi ensimmäistä kuvaa, meinasin tukehtua keksiini - sen verran siistiltä näytti! Mutta sitten skrollasin alaspäin... :D

    Onnea matkaan lattian siivoukselle sekä työprojektille.

    Teillä on ollut varsin kivankuuloisia jouluaiheisia tekemisiä poikien kanssa. Tosi mahtavaa, että jaksoit sellaisia keksiä! Ei meillä vaan...

    VastaaPoista
  11. Leonida: Täytyi taas paljastaa totuus kauniiden, fokusoitujen kuvine taustalla. Kyllästyin tosiaan tuohon pöytään niin, että vetäisin se puhtaaksi yhdellä ranneliikkeellä ja tav arat siirtyi lattialle. Nyt ongelman voi helpommin "lakaista maton alle "... NOT.

    Tosiaan tartten siistin pöydän, jotta voin alkaa kirjoittaa yhtä projektia valmiiksi.

    En mä oikeasti ole kovin paljon vaivaa nähnyt tuon lokerojoulukalenterin ja tonttukirjeiden vuoksi. Lähinnä rustannut hätäpäissäni ruutupaperille muutaman lauseen, jossa kehoitetaan tekemään jotain sellaista, jonka juuri ja juuri ajattelen itse kunakin päivänä jaksavani. Jollekin päivälle, kun olin itse töissä ja Mies poikien kanssa, piilotin kotiimme Niko Lentäjän Poika DVD:n etsittäväksi, jota sitten katsottiin kaksi päivää innolla. Siinä saivat aikuisetkin maata sohvalla ihan luvan kanssa.

    Tsemppiä ja voimia! Näkyykö tunnelin päässä yhtään valoa?

    VastaaPoista
  12. Hih, tuo voisi toimia mullakin, että vetäisisin työpöydän kerralla tyhjäksi. Sitten ihmeteltäisiin miehen kanssa, että minne nämä kamppeet seuraavaksi...

    No, kai siellä valoa on, muttei tiedä vielä onko se juna vai mikä. Ei vaan, Petteri Punakuonon nenänpään valoa näkyy ihan varmasti, mutta uudelle vuodelle en tiedä, mitä näkyy... Palataan asiaan, kun nähdään!

    VastaaPoista
  13. Nuo verhot ovat ihana piristysruiske. Lattia näyttää ihan samalta vallitsevalta olotilalta, jollainen täälläkin päässä vallitsee.:o)

    t.Paula

    VastaaPoista
  14. Ihanaa, että jollakin toisellakin on ikuisuusprojekteja... olen huojentunut :)! Meillä näyttää toisinaan juuri tuolta...jos tasot ja pöydät ovat siistit, niin se roju on taatusti jossain muualla...

    VastaaPoista