Tämä on
sekahedelmäsoppa, keittiön pöydän tilpehöörikori, työhuoneen kirjahylly. Sekaisin kaikkea minulle tärkeää: Syväluotausta ja ultimate-hömppää, joukossa lisäksi askartelu- ja käsityöharrastusta, kodin asioita, löytöjä ja kirjoja. Ja sen tietyn kuun aikaan ketuttaa niin penteleesti!

P.S. Parhaat keskustelut käydään kommenttilaatikossa...
________________________________________________________________________

lauantai, 3. joulukuuta 2011

Kuurankukkia ja makkaraa

 
Joulukuu on pyörähtänyt käyntiin. Olen estoitta varastanut kanssaäitien ideoita lokerokalenteriin ja suunnitellut toteuttavani vuorotellen pikkuruisia tavarayllätyksiä (heijastin, patterituikku, Poke-kortit), toimintayllätyksiä (joulukirjan löytyminen, jouluinen DVD), pikkuherkkuja (pipari, Xylitol-purkka) sekä tärkeimpänä tonttukirjeitä, joissa kehoitetaan tekemään jotain. Tällä viikolla on käyty tontun ehdotuksesta jo kirjastossa lainaamassa joulukirjoja, ja tuleville päiville on tiedossa piparien leivontaa, joulutorttuja, imellettyä perunalaatikkoa, kauneimpia joululauluja jne. Ihan siis normaalit joulupuuhat ajattelin markkinoida lapsityövoiman toteutettavaksi. Ainoaksi ongelmaksi on muodostumassa Jäkikasvun tolkuton innostus kalenteria kohtaan, mikä herättää nuoret miehet luukkuja tutkimaan jo ennen kuutta aamulla.

Tänään Tonttu ehdotti metsäretkeä Nuuksioon. Tai NUUSKIOON, kuten meidän pojat sanovat. Kirjeessä kehoitettiin jättämään myös Räyhähenki kotiin, varmuuden vuoksi. Se osio taisi jäädä kyllä Pikkuveljeltä sisäistämättä. Nuorimies saatiin kantaa korvesta takaisin autolle kaarella huutavana. Oi, ihanaa luonnon rauhaa! Yhtä kaikki, makkarat ehdittiin paistaa läheisellä nuotiopaikalla ja kaakaota särpiä kupista. Yön jäljiltä kuura kuorrutti maan vielä puolilta päivin. Lammet olivat ensimmäisessä riitteessä ja luonto kirpeän kaunis.

Laiskuuteen taipuvana äitinä olen iloinen tästä tonttukirjeestä. Se pisti omiinkin huopikkaisiin toivottua liikettä.






Tässä kuvassa huudetaan jo kurkku suorana

12 vastakaikua:

  1. Tuollainen NUUSKIO-retki makkaroineen on ihana! Etenkin kun tänään aurinkokin näyttäytyi. Meillä oli tarkoituksena tehdä myöskin retki, mutta sen sijaan teimme syksyisiä pihatöitä. Jäi vähän viime tinkaan. Meilläkin oli tarkoituksena käyttää lapsityövoimaa, mutta kaksi pienintä saivat turvapaikan naapurista.

    Meillä ekana päivänä tuli kalenterista joulukirjojen lukeminen. Pojat innostuivat välittömästi. Tämän päivän karkit otettiin riemuiten vastaan myös. Eiliset ritarit eivät kiinnostaneet lainkaan. Ja huomiseksi pojat toivovat jouluista puuhaa. Eikä siis muovia -unbelievable!

    VastaaPoista
  2. Ihan sama meillä. Niitä tonttukirjeitä odotetaan ihan kympillä! Esikoinen kerää niitä kirjekuoreen ja esitteli ensimmäisen päiväkodissakin. Mies oli huolissaan, josko kaverit alkaa kiusata sitä, mutta lohdutin, ettei se varmaan vielä ole ajankohtaista. Tuskin se niitä parin vuoden kuluttua enää kouluun vie.

    Meillä noin hankitut "tavarat" on yksi poke-korttipakkaus ja patterituikut. Namipuolelta yhtenä päivänä (karkkipäivänä) tulee sellainen Pez-hahmo, jossa on pastilleja. Sitten ostin paketin halvaa, jonka aion panna pikkupussiin pojille maistiaiseksi. Muutamalle päivälle kun olen itse poissa on Fazerin paras -karkit, jottei miehen tartte keksiä mitään erityistä. Kaikki muu on tonttutehtäviä.

    VastaaPoista
  3. Aivan ihana!! Nuo tehtävät ovat ihan huippuja!

    VastaaPoista
  4. Voi miten ihana päivä teillä on ollut! Mutta hei, mimmotteita ne tonttukirjeet on? Onko niissä loruja, runoja, vaiko tarina? ja mikä sen tontun nimi on?

    Minun tätilässä on edelleenkin Santtu-saunatonttu, joka aikoinaan on pudonnut heidän kulmilla pukin reestä, ja muuttanut sitten heidän saunaan asumaan. Täti ja setä on niin hyvää pataa Santun kanssa, että Santtu muuttaa aina heidän mukana. Santulle viedään piparia, maitoa, lahjoja ja muistoja saunanlauteille, ja Santtu muistaa sitten lapsosia mukavilla yllätyksillä ja loruiksi kirjoitetuilla kirjeillä. Aikoinaan Santulle vei maitoa ja pipareita meidän sukupolvi, nyt vastuullista tehtävää jatkaa seuraava sukupolvi. Ja Santtu on nykyään myös facebookissa, meidän isompien lasten iloksi loruilemassa :))

    Niin ne muistot elää ja kasvaa mukanamme ♥

    VastaaPoista
  5. Olipa mukava lukea, että olette saaneet "nauttia" koko perheen voimin Nuuksion ihanista maisemista. Se on ollut meidän perheelle paikka, johon ainakin kerran-kaksi vuodessa suuntaamme pitkille (lue; todella pitkille) kävelylenkeille ja makkaranpaistohetkille aina vaihtelevasti eri nuotiopaikkojen ääreen:)

    VastaaPoista
  6. Hymytyttö: Niin, tehtävät on parhaita. Eivätkä edes työllistä mua mitenkään, kun samoja juttuja tehtäisiin muutenkin.

    Haltiakummi:
    :) Ihana tuo Santtu-saunatonttu! Täytyy sanoa, että meilläkin asuu sellainen lauteiden alla ja legendaa pidetään yllä aina kun muistetaan. Isoveli kehittelee itse aikaajoin uusia ulottuvuuksia juttuun ja ehdottomasti haluaa uskoa siihen, kuten nyt Tonttu Jouluseenkin.

    Tehtäväkirjeet eivät valitettavasti ole runoja, loruja eivätkä mitään muutakaan hienompaa. Ne on kirjoitettu hätäpäissään ruutupaperille... Ehkä tulevina vuosina tarttee alkaa panostaa jotenkin. Nyt menee vielä mikä tahansa.

    Maaret: Nuuksiossa ollaan käyty mekin usein, koska suhteellisen lähellä asutaan. Joka kerta ihmetyttää, miten niin upea luontokohde voi olla niin lähellä! Nyt kävimme vain ihan lähimmällä nuotiopaikalla, mutta aiemmin on käyty kauempanakin. Samoin Mies, joka harrastaa patikointia, aikoo valloittaa Nuuksion tulevina vuosina ihan oikeasti. Kerran ollaankin oltu päiväretekellä ihan kompassin ja maastokartan kanssa.

    VastaaPoista
  7. Ja mä aion niin varastaa näitä sun ajatuksia, erityisesti tonttukirjeet. Olet ihana! Valoa ja iloa päivääsi.

    VastaaPoista
  8. Mikä loistava idea; tonttikirje!! Kiitos vinkistä jonka mäkin varastan.

    VastaaPoista
  9. Meillä oli eilen samat puuhat perheen kanssa, ei tosin Nuuksiossa mutta makkaranpaistoa raikkaassa, aurinkoisessa pikkupakkasessa. Ihanaa adveninaikaa teidän perheelle!

    VastaaPoista
  10. Olipas teillä kiva retki :) Itsekin tulee kuljettua niillä seuduilla melko usein. Tuon tonttukirje-idean taidan kopioida minäkin ;)

    Tulin kurkkaamaan blogiasi ties minkä polun kautta - jään seuraamaan tätä elämänmakuista tarinointiasi. Hyvää adventin aikaa!

    VastaaPoista
  11. Fredrika ja Elisa: Varastakaa vapaasti. Mäkin olen idean surutta vohkinut : D Ovat muuten meidän mukelot ihan hulluina niihin kirjeisiin. Täydestä menee kuin häkä.

    Maria: makkaran paisto on maailman yksinkertaisin tapa tehdä tylsästä päivästä täydellinen...

    Katja: Tervetuloa vaan. Kurkkasin myös sinun blogiisi ja heti pitää varoittaa, että täällä kyllä kitistään ja ollaan aika ajoin hyvinkin negatiivisia :D Mä kun estoitta kirjoitan elämän koko kirjosta.

    VastaaPoista
  12. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista